keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Eiliset tokokisat Liedossa

Oltiin taas eilen kokeilemassa voittajan ykköstä, mutta se kaatui siihen, kun juuri ennen kehään menoa horjahdin ja Hile luuli että kaadun sen päälle, joten se väisti mua kehässäkin koko ajan. Ja kaiken lisäksi sitä kutitti tuo vatsanalus edelleen.

Paikallamakuu 9 (Hile tarvitsi kaksi käskyä maasta sivulle tuloon)
Seuraaminen 7,5 (juoksussa se sinkosi metrin päähän musta ja lopussa jäi seisoon vaikka piti istua sivulle)
Liikkeestä istuminen 0 ( jäi seisoon kun annoin huonot avut ja sitten sanoin uudestaan kovempaa istu jolloin meni maahan...)
Luoksetulo 5 (seisominen jäi taas vallan tekemättä, mutta nyt ei tehnyt pupuloikkia :))
Ruutu 7 (pysähty ruudun taakse josta kutsuin ja käskin ruudussa maahan, luoksetulossa juoksi taas mun ohi ja vasta käskystä sivulle)
Hyppynouto 10
Metallinouto 0 (ei ota suuhun vierasta, niin ei ota...)
Tunnistusnouto 10
Kauko-ohjaus 0 (liikaa kaksoiskäskyjä ja yksi asennonvaihto jäi tekemättä)
Kokonaisvaikutus 8,5

Yhteispisteet 175

Olimme kehässä joskus ennen kymmentä illalla, joten silloin ei ollut enää kuuma, se oli hyvä. Mutta kyllä nuo omat mokat harmittaa, mutta ei voi mitään, sitten taas reenataan.

maanantai 28. heinäkuuta 2008

Jumalan voima

Taas tiedän miksi olen antanut elämäni Jeesukselle ja miksi turvaan Häneen niin paljon. Luin viime yönä Riku Rinteen kirjaa Pimeys väistyy ja aiemmin luin samaisen kirjoittajan Syvyyden kuilusta. Molemmat kertovat tositarinaa saatananpalvojista Suomessa ja siitä kuinka saatana hallitsee näitä ihmisiä pelon avulla. Minäkin pelkäsin ennen uskoontuloani ihan hirveesti erilaisia asioita ja näin esim sivusilmällä hahmoja ja kun katsoin sinne, siellä ei ollutkaan mitään. Olen myös kokeillut heiluria ja aatellut, että mitäs pahaa tässä on, mutta nimenomaan sillähän otetaan yhteys paholaiseen!

Ennen uskoontuloani näin aivan kammottavan unen, joka oli niin todentuntuinen kuin vaan voi olla. Unessa olin yksin nukkumassa ja aloin kuulla voimakkaita askeleita terassilta ja sitten ulko-ovi avattiin (vaikka se oli lukossa ja kaiken lisäksi koirat eivät reagoineet unessa mitenkään). Ensin askeleet menivät olohuoneeseen ja sitten makuuhuoneeseen sänkymme viereen, paholainen kysyi minulta jotain ensin siinä ja kun aloin rukoilla Jeesusta, se tuli aivan korvani viereen kysymään jolloin aloin rukoilla ääneen jonka jälkeen saatana sanoi halveksien Jeesus Jeesus Jeesus ja samassa askelet lähtivät pois. Silloin aloin iloissani ylistää Jeesuksen voimaa.

Tämän jälkeen minun ei ole enää tarvinnut pelätä mitään enkä ole enää nähnyt mitään painajaisia ja vaikka ennen tuollaisia kirjoja lukiessani en ole koko yönä saanut peloltani nukuttua, niin nyt ei ole mitään ongelmia, kyllä Jeesus pitää omistansa huolen :)

Tästä syystä minulle tulee aina hirveä olo, kun ihmiset kiroilee, he oikein kutsuvat saatanaa lähelleen, vaikkei siitä ole mitään muuta kuin harmia. On se jännä, että niin moni epäilee Jumalan olemassa oloa, mutta kukaan ei epäile saatanan olemassa oloa.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

Lyhyitä iloisia tokoiluita

Huomasin, että vaikka edellisen otsikko oli agilitya, niin teksti oli kyllä melkein vallan tokoa...

Nyt on ollut aivan älyttömän kuuma ja kisat sen kun lähestyy. Onneksi meidän luokka alkaa vasta varttia vaille yhdeksän illalla!!!

Joka päivä ollaan otettu jotain pientä ja hauskaa extra-palkalla. Kaikki muut liikkeet on käyty läpi paitsi tunnari ja kaikki sujuu, paitsi nyt Hile on alkanut tekemään sellaista, että kun jätän sen luoksetulossa namikupin eteen, se on noussut ylös kun olen päässyt tarpeeksi kauas. Tämä johtuu ehkä siitä, kun leikkelin viikko sitten sen vatsakarvoja... Eli todennäköisesti ohimenevä ongelma.

Sivulletulon tarjoominen alkaa edistyä ja samalla seuraamisen perusasennot parantuneet, JES!

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Agilitya

Olemme taas aloittaneet pitkän tauon jälkeen viikottaiset agilityreenit. Niissä Hile on tosi innokas vaikka olisi vähän kuumakin, eli toivottavasti saadaan kasvatettua kestävyyttä siinä suhteessa.

Parina iltana olen nyt ottanut Hilellä iltaruoalla suoran luoksetulon niin, että kuppi on Hilen takana ja sitten kun on sivulla, saa juosta kupille syömään. Tänään otin agireenien yhteydessä namikupilla luoksetuloa ja pysäytystä eikä Hile ennakoinut lainkaan, mutta pysähtyi silti aina käskystä hienosti!!!

Joten tästä syystä siis otin tänään ruokakupilla metallinoutoa ja sitä aion jatkaa ensi viikon kisoihin asti. Se on kuitenkin niin tehokas metallinoudon vahvistaja.

Tänään myös otimme seisomaan pysähdystä uudella käskyllä STO niin, että kun Hile oli menossa musta poispäin, heitin sitä namilla takapuoleen ja sanoin samalla STO, toimi hienosti! Tämän asian tajusin vasta viime viikonloppuna, vaikka Lentsun on sitä mulle jo varmaan kolme vuotta jankannut... Eli siis sen namin tai pallon pitää oikeesti osua koiraan jotta se tajuu pysähtyä...

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Höpin vointia

Höpi on tullut viime aikoina sellaiseksi, etten meinaa saada sitä välillä hereille. Yhtenä yönä luulin sen jo oikeasti kuolleen, kun yritin kääntää kylkeä kun Höpi nukkui minun ja pinnasängyn välissä ahtaassa tilassa, ja ajattelin käskeä Höpin lattialle, mutta se olikin ihan kylmä ja veltto einkä meinannut saada sitä hereille. Tuljutin sitä vähän aikaa, niin kyllä se siitä heräsi ja oli taas oma itsensä.

Tätä samaa on tapahtunut jo aika usein, että yritän saada sitä hereille, mutta vasta kun olen sitä vähän aikaa töninyt, se herää. Mutta onhan Höpi jo 12,5v. Kuulo on nyt mennyt näön lisäksi huonommaksi.

Reeniä ja hoitovapaalomailua...

Oho, eipäs ole taas tullut kirjoiteltua tänne mitään.

Viikonloppuna meillä oli Lentsun kurssi Jokioisilla ja kyllä tuli taas uusia juttuja opetettavaksi. Mutta kun katselin videolta ja kirjoittelin vinkkejä lapulle, opetettavia asioita ei ollutkaan yllätyksekseni niin paljoo kuin kuvittelin!

Mutta tässä asioita joita pitäisi Hilelle opettaa:

Tarjoamaan sivulletuloa
Seuraamisen istuminen (jää tosi usein ensin seisomaan ja sitten vasta muistaa istua...)
Metallinouto (ei ottanut "testikisoissa" lainkaan vierasta kapulaa suuhun)
Luoksetulon seisominen (tekee edelleen pupuloikkia pysähdyksen yli...)
Ruudun pysähdyksen vahvistaminen (yleensä pysähtyy, mutta viime viikolla avaralla kentällä juoksi suoraa ruudun läpi ja vielä 20m sen taakse ja sitten vasta tajus pysähtyä...)
Ruudusta luoksetulo (jos olen oikea kylki koiraan päin, Hile ei tajua tulla vasemmalle sivulle, vaan hyppelehtii iloisesti mun ohi...)
Kaukoihin iloisuutta ja leikkiä

Tuo metallinouto on kaikkein epävarmin, kaikki muut se osaa edes jotenkin, joten en panikoi vaikka jo viikon päästä on kisat.

Nyt ongelmana on vaan se, että Hilettä kutittaa kun leikkasin pissasia karvoja mahan alta pois ja siksi se ei pysty keskittyyn...

Ja taas on todistettu Hilen herkkyys: tänään reenasin vaan sitä, että se tarjois mulle jotain (lähinnä tuota sivulletuloa) ja kissamme Fiefel tuli namiapajille ja pudotti samalla lehtipinon pöydältä jolloin minä tuhahdin ja työnsin kissan ikkunasta ulos. Hile syöksyi jo tuon tuhahduksen aikana sohvan alle... Onneksi se on jo oppinut vähän sietään muihin kohdistuvaa tyytymättömyyttä ja tuli heti kutsusta pois.