Tänään suunnistimme Lietoon agilitykisoihin.
Ykkösluokassa on tullut viime vuosina kisattua niin harvakseltaan, että olin taas unohtanut kuinka suoraviivaisia ne radat on. Kisapaikalla huomasin myös sen, että emme ole koko talvena reenanneet lainkaan A-estettä, rengasta emmekä pussia. A:n otin pari kertaa ennen radalle menoa ihan vaan muistutukseksi, siinä ei kuitenkaan ole onneksi ollut mitään ongelmia.
Ekalla radalla muutaman esteen jälkeen kuvittelin, että Hile on tulossa aidan ohi joten työnsin sitä vähän poispäin ja sehän suunnisti heti putkelle jossa sen nenä ehti käydä ennen kuin kutsuin sen pois. Joten siitä hylky. Rata meni muuton hienosti ja vauhdikkaasti.
Toisella radalla itse hidastelin varsinkin A:n alastulokontaktilla, kun A: alta meni putki ja halusin varmistaa, että Hile tulee alas asti. Hienostihan se tuli ja aikakin riitti mainiosti nolla-tulokseen, joten Hile voitti maxi1-luokan ja nousi kakkosluokkaan!!!
Kyllä tuo Hile on vaan niin helppo ohjattava, kun se on niin kuuliainen. Vaikka vauhtiakin on tullut roimasti lisää varmuuden myötä, niin silti se ei sinkoile itsekseen mihinkään. Kun muistelee Fasua joka oli mennyt jo viisi väärää estettä ennenkuin ehti itse sanoa mitään... No, se toi haastetta ja siinä kieltämättä oppi itse enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti