Reenaamassa

Eilen oltiin jo Pilvenmäellä tokoreeneissä ja Hile oli vauhdikas :)

Nyt luoksetulon seisominen toimii sillä pallon heitolla alakautta ja ruutu on vahvistunut sen myötä, kun luoksetulon palkka on välillä ruudussa. Hyppynoudot meni myös hienosti sekä puu että metallikapulalla. Liikkeestä istuminen myös hieno.

Kaukoja sen sijaan tarvii nyt reenata paljon. Jumitti aluksi seisomaan nousuissa ja meinasi myös tulla reilusti kohti, vaikka otin pari metrin päästä. Näistä Hile tykkää ihan hirveesti, eli reenin paljous ei kyllästytä Hilettä onneksi :)

Hile paranee vauhdikkaasti :)

Olemme nyt olleet jo kahtena päivänä lyhyellä lenkillä, niin että Hile on irti. Täällä on tiet ihan kuivia, joten sen puolesta se onnistuu. Maanantaina lenkkeily oli ihan rauhallista ja Hile osasi itse määrätä juoksuvauhdin ja varoa menemistään. Mutta eilen se olikin omasta mielestään jo niin hyvä, että juoksi täysiä ja olisi halunnut juosta myös sänkipellolla ja mennä ojaan uimaan... Onneksi se ei mene jos kiellän, toisin kuin Fasu josta oikein näkee kun se punnitsee, että kannattaako mun ihan heti totella vai vasta sitten kun olen tehnyt sen mitä kiellättiin, että kumpi on hauskempaa :)

Silloin kun Höpi ja Fasu on leikattu, olen ollut ihan hysteerinen ja vienyt remmissä vähintään sen 10pvää ja melkein kieltänyt hyppimisenkin, mutta nyt sitä osaa jo rentoutua ja miettiä mikä on koiralle parasta. Hile kun alkaa jo välillä käymään ylikierroksilla tekemisen puutteesta. Onneksi ensi viikolla voidaan jo reenata tokoakin ja käydä kunnon lenkeillä.

Höpi-vanhus

Hile on parantunut tosi hyvin, sille ei ole edes tullut mustelmaa haavan kohdalle, niinkuin kaikille meidän muille koirille tuli leikkauksen jälkeen. Lauantaina annoin sen jo olla vapaana pihassa ja otin luita pakkasesta sulamaan joita se sai syödä, että olis ees jotain tekemistä. Pidemmällä lenkillä ei olla leikkauksen jälkeen vielä käyty, mutta tällä viikolla varmaan jo päästään ettei Hile sekoo.

Lauantaina pyörittiin tässä pihassa ja sitten vein Leenin sisälle, että pääsisin pesemään autoa, mutta Höpi olikin hävinnyt sillä välin johonkin. Kiersin kaikki rakennukset eikä näkynyt. Aattelin, että kuvittelikohan se, että lähdimme lenkille. Katsoin järvenpohjalle (paikka jossa asumme on vanhaa järvenrantaa ja järvi on kuivattu pelloiksi ja siksi lenkkeilemmekin aina järvenpohjalla, vaikka se koomiselta kuulostaakin), mutta siellä näkyi ihan tien vieressä kaksi kurkea, joten sinne se ei ainakaan ollut mennyt, koska kurjet ois kyllä lähteneet karkuun. Sitten menin katsomaan toiseen suuntaan, jossa emme yleensä käy lenkillä, koska siellä on autotie ja pidän mieluiten koirat irti ja siellä niitä ei voi pitää. No, sieltähän se Höpi juoksi täysiä kotiin päin... Se oli käynyt postilaatikolla eli tehnyt reilun kilometrin lenkin ihan yksin. Onneksi ei kuitenkaan käynyt mitään. Mutta kyllä se aika dementikko rupee jo olemaan ja sitä saa alkaa vahtimaan varmaan vähän enemmän.

Kastrointi

Tänään Hile oli kastroitavana ja itse olin anestesian valvojana ja avustajana leikkauksessa. Leikkaus meni hyvin ja nukutuskaan ei ollut ongelmallinen niinkuin näillä joskus voi olla. Hile sai nukutusainetta piikkinä lihakseen vain puolet normaali annoksesta ja hyvin rauhottui sillä ja sitten isofluraania maskilla. Nukahtamis vaiheessa oli hengityskatkoksia, mutta ei enää sen jälkeen.

Silloin kun Höpi kastroitiin, se ei meinannut hengittää ollenkaan itse vaan sitä piti painella nenästä, jotta se hengitti, eläinlääkärillä ei ollut isofluraani-laitetta eli siis edes happea ei saanut annettua. Silloin en tajunnut tilanteen vakavuutta, toisaalta onneksi, olisin varmaan mennyt ihan hysteeriseksi. Nyt taas kun on hengityskone ja tietää mitä pitää tehdä ja pysyy itse rauhallisena, niin ei tarvitse hysterisoida.

Hile oli jo kotimatkalla kahdentoista aikaan osittain pystyssä ja kokonaan hereilläkin jo neljän aikaan iltapäivällä. Kauluria en sille ottanut ollenkaan, vaan olen aikoinaan tehnyt Höpille trikoohaalareita joten niitä käytän Hilelläkin. Kaulurista Hile sekois varmaan totaalisesti, kun ei pääse sängyn alle tai sohvan taakse nukkumaan. Hilettä tuntuu häiritsevän enemmän se, että siltä on karvat ajeltu kuin se, että se on leikattu... Se käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin silloin jos olen leikannut siltä esim peppukarvoja... Illalla se on ollut jo oma itsensä ja kieri ja riehui ja hankasi itseään sohvaan...

Eiliset messarin agilityt

Eilen olimme messukeskuksessa agilitykisoissa ja lapsi- ja eläinmessuilla.

Messuilla oli Leenin mielestä tosi hauskaa, kunhan vaan sai juosta vapaana. Rattaissa istuminen oli tosi tylsää. Siinä väen paljoudessa ei vaan voinut irroittaa silmiään Leenistä, Leeni kun näki jotain hienoa jossain, niin hän juoksi täysiä sinne päin katsomaan mitä kiinnostavaa sieltä löytyy...

Agilitykisa käytiin serti-matolla. Hile on kerran aiemmin kisannut sillä ja on se sen verran liukas, etten uskaltanut yhtään vedättää ja käännöksissä meni aikaa. Muutamassa mutkassa jouduin oikein huutamaan Hilettä, mitä ei yleensä tarvitse tehdä, mutta kun ei pystynyt kääntymään, niin ei pystynyt.

Hile teki silti virheettömän radan, mutta käännöksissä meni sen verran aikaa, että tulokseksi tuli 2,00 eli sen verran yliaikaa saimme. Sijoituimme neljänsiksi ja siellä palkittiin viisi parasta, joten ruokapussi, kangaskassi ja inupektia tuli kotiin viemisiksi.

Keskiviikkona on Hilelle tilattu kastrointi aika, joten tämä kuu tulee aika pitkälle oleen sairaslomaa. Seuraava tiedossa oleva kisa on 12.5 Forssan tokokisa. Sitten on karenssiaika mennyt umpeen.

Liedon agilityt

Tänään suunnistimme Lietoon agilitykisoihin.

Ykkösluokassa on tullut viime vuosina kisattua niin harvakseltaan, että olin taas unohtanut kuinka suoraviivaisia ne radat on. Kisapaikalla huomasin myös sen, että emme ole koko talvena reenanneet lainkaan A-estettä, rengasta emmekä pussia. A:n otin pari kertaa ennen radalle menoa ihan vaan muistutukseksi, siinä ei kuitenkaan ole onneksi ollut mitään ongelmia.

Ekalla radalla muutaman esteen jälkeen kuvittelin, että Hile on tulossa aidan ohi joten työnsin sitä vähän poispäin ja sehän suunnisti heti putkelle jossa sen nenä ehti käydä ennen kuin kutsuin sen pois. Joten siitä hylky. Rata meni muuton hienosti ja vauhdikkaasti.

Toisella radalla itse hidastelin varsinkin A:n alastulokontaktilla, kun A: alta meni putki ja halusin varmistaa, että Hile tulee alas asti. Hienostihan se tuli ja aikakin riitti mainiosti nolla-tulokseen, joten Hile voitti maxi1-luokan ja nousi kakkosluokkaan!!!

Kyllä tuo Hile on vaan niin helppo ohjattava, kun se on niin kuuliainen. Vaikka vauhtiakin on tullut roimasti lisää varmuuden myötä, niin silti se ei sinkoile itsekseen mihinkään. Kun muistelee Fasua joka oli mennyt jo viisi väärää estettä ennenkuin ehti itse sanoa mitään... No, se toi haastetta ja siinä kieltämättä oppi itse enemmän.

Barkstop

Ostin viime viikolla kokeiluun barkstop-haukunestopannan. Meillä kun oikeestaan jokainen reagoi turhiin kolahduksiin ja jos kesällä joudutaan muuttamaan rivitaloon tai pahimmassa tapauksessa kerrostaloon, niin jotain konsteja pitäis olla haukkumisen vähentämiseksi. Kokeilin tuota pantaa ensin Hilelle ja se olikin yllättävän tehokas. Aluksi Hile haukkuu, mutta muutaman haukahduksen jälkeen se loppuu kuin seinään. Eli periaatteessa toimii juuri niin kuin pitää, koira saa ilmoittaa ja sitten se loppuu. Seuraavaksi kokeilin Fasulle ja siihen ei meinannut tehota ensin ollenkaan, mutta säädin herkkyyttä niin, että panta reagoi herkemmin ja kyllä alkoi tehota Fasullakin. Hyvä panta ollakseen noin halpa.

Vanhempieni Dami-löwchen kastroitiin eilen. Sillä ehkäistään vanhuuden eturauhasvaivat ja toivottavasti hillitään sen ärhäkkää luonnetta. Damilla on purentavika ja sen takia jouduttu yksi pysyvä hammaskin poistamaan, joten näyttelyihin eikä jalostukseen siitä ei olisi kuitenkaan ja onhan se jo 7v.

Nyt on koulutuksen jääneet taas aika vähiin, pihakin on niin liukas, että vauhdikkaimpia liikkeitä en uskalla lainkaan ottaa. Agility-reeneissä viime viikolla meni aikas vaikea rata hienosti ja tällä viikolla on viimeiset maneesireenit tältä keväältä. Lauantaina olisi kahden startin kisat ja seuraavalla viikolla messarissa yksi startti.